Pohjustukseksi - mitä vikaa,
ympäristö-näkökulmasta, eläintuotteissa olikaan?
Eniten puhutuin ongelma lienee lihan
suuret kasvihuonekaasupäästöt; eritoten märehtijöistä vapautuu
ilmakehään kasvihuonekaasuja jo niiden röyhtäilyistä, mutta myös
kaikkien eläinten lannasta. Lisäksi lihan kontolle voidaan laskea
eläinten rehuksi kasvatettavien kasvien päästöt – ja koska
eläimet syövät paljon verrattuna siihen kuinka paljon lihaa ne
tuottavat – päästöt ovat isot. Eläintuotteiden päästöt ovat noin puolet kaikista ruuan
päästöistä, kaikista globaaleista päästöistä ruuan päästöt ovat noin neljännes.
Lisäksi elänten laidunten ja rehun tuotannon tieltä raivataan laajoja aloja sademetsää, ja samalla häviää korvaamatonta biodiversiteettiä. Ja eläinten
kasvatuksessa kuluu paljon vettä - jo siksi, että ne syövät paljon kasveja, joiden kasvatukseen puolestaan on mennyt paljon vettä. Ja suurista eläinyksiköistä tulee liian paljon lantaa, jotka aiheuttavat päästöjä vesiin... Jne, riittävätkö nämä vakuutukseksi, että lihansyönti/tuotanto ei ole kestävällä pohjalla?
Mutta
voiko siitä olla jotain hyötyä? (Mietin tätä jo aikaisemmin
lehmien ja maidon kohdalla, mutta käydään nyt uudestaan läpi
perusteellisemmin..) Eläimet pystyvät käyttämään hyväksi
materiaaleja, joita ihmiset eivät, erityisesti märehtijät ruohoa –
mutta myös siat ja kanat esim. ruuanjätteitä ja
elintarviketeollisuuden sivutuotteita ja muuttamaan näin syötäväksi
kelpaamatonta syötäväksi. Se on järkevää, eikö? Lisäksi
kaikki maa-alueet eivät sovellu muuhun kuin ruohon kasvatukseen ja
laitumeksi, ja niiden raivaus syötävien kasvien viljelyyn voisi
johtaa lisääntyneisiin kasvihuonekaasupäästöihin ja myös esim.
eroosioon. Joissain tapauksissa laidunmaa voi jopa sitoa samanverran
hiiltä kuin märehtijä tuottaa metaania ja typpioksiduulia. Tämä huomioonottaen märehtijöiden pannaan asettaminen ja kanojen ja
sikojen suosiminen ilmastonmuutoksen hidastamiseksi ei ole aivan
aukotonta – lisäksi sikojen ja kanojen ruokinta tällä hetkellä
on eniten riippuvaista syötäväksi kelpaavista kasveista (tosin
niin on monen nykylehmänkin). Laitumen hiilensidontakyky tosin edellyttää
oikeaa eläinmäärää alalle – ja ettei laidunkarjaa ruokittaisi
muulla rehulla, jolloin niiden tuottokin olisi vähäisempi.
Toisaalta
– laitumilla voitaisiin eläinten sijasta kasvattaa bioenergiaa
tai metsää. Joissain oloissa tämä olisi varmasti suotavaa –
esim. sademetsissä. Toisaalta Suomen kaltaisissa metsäisissä
oloissa lisää metsää kaventaisi monimuotoisuutta. (Hyvin
hoidetut) laitumet ovat usein monimuotoisia, puolivillejä, avoimia
biotooppeja, joista on pulaa Suomessa, mutta myös muualla.
Laiduntavilla eläimillä on näin monimuotoisuutta lisäävä
vaikutus. Toisaalta jälleen lähes sama asia voitaisiin saavuttaa niittämällä.
Eläimet
myös tuottavat muutakin kuin lihaa ja maitoa – joissain oloissa
eläinvoima on tarpeen ja eritoten lanta on tärkeä maan parannus ja
lannoitusaine. Erityisesti ympäristöystävällinen maatalous, esim. luomu, nojaa vahvasti lannankäyttöön lannoitteena. Jos ei olisi
eläimiä, jouduttaisiinko käyttämään lisää
(fossiilienergiasyöppöjä) keinolannotteita? Koska lannoittamisen
idea on korvata maasta nostetut ravinteet jollakin, esim. eläimen
kautta kierrätetyllä ruoholla, saman asian ajaisi kuitenkin
vaikka kompostin käyttö – tai ihmislannan lisäys pellolle.
Lihankasvatuksesta
voi siis olla joitain hyötyjä, mutta monet hyödyt voitaisiin myös saavuttaa ilman eläimiä. Mutta voiko kasvissyönnistä olla jotain haittaa?
Riippuu paljolti siitä, miten liha ruokavaliossa korvattaisiin.
Viljoista saadaan paljon satoa hehtaarilta – mutta
proteeinirikkaiden palkokasvien sadot ovat paljon huonommat. Jos
kaikki maailman ihmiset olisivat kasvissyöjiä, pitäisikö uutta,
viljlemätöntä, alaa raivata käyttöön?
Ainakin
täällä pohjolassa, jossa ei paljon papuja viljellä, ainakaan suosittuja
soijapapuja ja kikherneitä, jouduttaisiin enemmän
turvautumaan ulkomaiseen tuotantoon. Eräässä tutkimuksessa oli
laskettu, että jos koko Iso-Britannia ryhtyisi kasvisruokailijoiksi
(ei lihaa eikä maitoa), viljelysmaata ulkomailta tarvittaisiin
melkein 5 200 000 ha – kun nykyään nykyisen lihan ja maidon
kasvattamiseen tarvitaan ulkomaista viljelysmaata 1 300 000 ha.
(Toisaalta laidunmaata Britanniassa vapautuisi muuhun käyttöön yli
4 000 000 ha.) Tutkimuksessa tosin maidon korvaajana vain soija ja muutoinkin soija lihan korvaajana keskeisessä asemassa - heijastelenee kuitenkin todellista tilannetta.
Ulkomaiseen tuotantoon enemmin tukeutumalla on ehkä se ongelma, että onko se sitten joltakin toiselta pois, jos me länsimaiset vaadimme lisää papuja? (Ja kaikenlaista muuta herkkuja; avokadoja, pähkinöitä, kvinoaa). Ehkä pitkällä tähtäimellä ja ideaalissa maailmassa ei, mutta tämänhetkisessä maailmassa voi olla. (Tosin aina voidaan todeta, että ei tämä maailma muutenkaan toimi ja samoin lihankulutus on, vähintään yhtä suurissa määrin joltain toiselta pois.) Jotenkin minusta olisi reilumpaa, jos me mahdollisimman pitkälle pyrkisimme kasvattamaan oman ruokamme – esim. meillä ei ole vedestä pulaa, mutta seuduilla, joilla papumme kasvavat voi olla – onko siis reilua syödä ne pavut täällä? Tämä on ehkä arvojen ratkaistavaksi jäävä kysymys...
Ulkomaiseen tuotantoon enemmin tukeutumalla on ehkä se ongelma, että onko se sitten joltakin toiselta pois, jos me länsimaiset vaadimme lisää papuja? (Ja kaikenlaista muuta herkkuja; avokadoja, pähkinöitä, kvinoaa). Ehkä pitkällä tähtäimellä ja ideaalissa maailmassa ei, mutta tämänhetkisessä maailmassa voi olla. (Tosin aina voidaan todeta, että ei tämä maailma muutenkaan toimi ja samoin lihankulutus on, vähintään yhtä suurissa määrin joltain toiselta pois.) Jotenkin minusta olisi reilumpaa, jos me mahdollisimman pitkälle pyrkisimme kasvattamaan oman ruokamme – esim. meillä ei ole vedestä pulaa, mutta seuduilla, joilla papumme kasvavat voi olla – onko siis reilua syödä ne pavut täällä? Tämä on ehkä arvojen ratkaistavaksi jäävä kysymys...
Mutta
jälleen, ongelma on kierrettävissä muutoinkin kuin syömällä
sitten lihaa: voimme kyllä viljlellä enemmän papuja ja kuluttaa
enemmän omasta maasta saatavia kasviksia.
Ehkä
pointti koko tässä pitkässä jutussa on, että ehkä lihansyönti ei ympäristönäkökulmasta ole aina itsestään
selvästi ja yksioikoisesti pahasta – ja kasvissyönti
yksioikoisesti hyvästä. Ja ehkä kasvissyöjänkään ei pitäisi
olla vain tyytyväinen kasvissyönnillä ansaittuun sädekehäänsä. Että ehkä meidän kaikkien dieetistä riippumatta pitäisi hiukan kyseenalaista luksuksisia syömätapojamme - pitääkö aina olla niin hienoa ja monipuolista ruokaa, vai pitäisikö, edes joskus, useammin, tyytyä vähän ankeampaan tavalliseen, yksinkertaiseen - niihin lanttun ja perunaan ja puuroon? (Ja niin no, eihän niidenkään tarvitse olla ankeita..)
Tämän sanottuani täytyy kuitenkin todeta, että lihansyönnin nykytaso länsimaissa on kuitenkin kaukana kestävästä - tällä hetkellä suomalainen syö noin 1,5 kg lihaa vkossa (Luke) ja maailman keskiarvo on noin 0,8 kg vko. Maitoa Suomessa kuluu noin 2,4 kg (kg= noin litra)/ vko (Luke) ja maailmassa keskimäärin 1,5 kg /vko. Jos haluttaisiin, että eläinten kasvatuksen päästöt eivät nousisi, vaikka väkiluku kasvaa, lihaa saisi syödä n. puoli kiloa viikossa ja maitoa litran – mutta koska päästöjäkin (ja ennenkaikkea eläinmäärää) pitäisi vähentää, määrä olisi vielä pienempi. (Puoli kiloa vkossa taitaa olla tällähetkellä pohjoismainen ravintosuosituskin..). Jos jatkettaisiin nykyisellä linjalla - ja kaikki söisivät eläintuotteita kuin länsimaiset, tarvittaisiin lisää maatalous-maata 2,5 miljardia hehtaaria - joka on 2/3 enemmän kuin nykyisin käytössä... Riittäisikö maapallo?
Tämän sanottuani täytyy kuitenkin todeta, että lihansyönnin nykytaso länsimaissa on kuitenkin kaukana kestävästä - tällä hetkellä suomalainen syö noin 1,5 kg lihaa vkossa (Luke) ja maailman keskiarvo on noin 0,8 kg vko. Maitoa Suomessa kuluu noin 2,4 kg (kg= noin litra)/ vko (Luke) ja maailmassa keskimäärin 1,5 kg /vko. Jos haluttaisiin, että eläinten kasvatuksen päästöt eivät nousisi, vaikka väkiluku kasvaa, lihaa saisi syödä n. puoli kiloa viikossa ja maitoa litran – mutta koska päästöjäkin (ja ennenkaikkea eläinmäärää) pitäisi vähentää, määrä olisi vielä pienempi. (Puoli kiloa vkossa taitaa olla tällähetkellä pohjoismainen ravintosuosituskin..). Jos jatkettaisiin nykyisellä linjalla - ja kaikki söisivät eläintuotteita kuin länsimaiset, tarvittaisiin lisää maatalous-maata 2,5 miljardia hehtaaria - joka on 2/3 enemmän kuin nykyisin käytössä... Riittäisikö maapallo?
Lähteinä ja inspiraationa:
Garnett, T. (2009). Livestock-related greenhouse gas emissions: impacts and options for policy makers. environmental science & policy, 12(4), 491-50. Tässä eritellään seikkaperäisesti - ja kyseenalaistaenkin, mitä kaikkea pitää huomioida, kun arvioidaan lihan ilmastopäästöjä. Suosittelen enemmän kiinnostuneille!
Garnett, T. (2009). Livestock-related greenhouse gas emissions: impacts and options for policy makers. environmental science & policy, 12(4), 491-50. Tässä eritellään seikkaperäisesti - ja kyseenalaistaenkin, mitä kaikkea pitää huomioida, kun arvioidaan lihan ilmastopäästöjä. Suosittelen enemmän kiinnostuneille!
Muita lähteitä: WWF UK raportti: How low can we go?
Gomiero T, Pimentel D, Paoletti MG (2011) Is there a need for a more sustainable agriculture? Crit Rev Plant Sci 30:6–23.