6. maaliskuuta 2015

Punajuurifalafelit


Ruokaestetiikkaa a'la 70-luku, eli punajuurifalafelit perunamuussin ja avokadon kanssa. Falafelien ohje Yhteishyvä-lehdestä, vähän sovellettuna.

4 etikkapunajuurta
1 prk kikherneitä
sipulia, valkosipulia, chiliä
öljyä
0,5 dl seesamin siemeniä
juustokuminaa
n. 0,5 dl jauhoja, esim. kikhernejauhoja
lisää öljyä uppopaistamiseen

Pilkotaan ensin sipulit pieneksi, koska se on ainut pilkkomista vaativa osa, sitten surautetaan muut aineet soseeksi. (yhteishyvän ohjeella minulla tuli aika löysiä, niin jauhoja, kananmunan sijaan/lisäksi kannattaa lisätä niin, että falafeleistä tulee melko kiinteitä). Kuumennetaan öljy ja keitetään pullat siinä 3 min/kypsiksi (minulla meni kyllä paljon kauemmin aikaa). Kirpeä guagamole ja lempeä perunamuussi sopii hyvin näiden aika raikkaiden falafelien pariksi.

Mums, mums ja sitten nojatuoliin... Mietteissä mennään taas ihan johonkin muualle, kun alunperin ajattelin.( Ja ihan tuntemattomille poluille tämä bloggaaminenkin on lähtenyt - ei minun tälläistä pitänyt kirjoittaa, vaan enemmän sellasta asiantuntevaa - ruokaan ja siihen liittyviin ympäristöongelmiin keskittyviä juttuja... hmm) Mutta kun... Ja onhan tämä vähän sinnepäin, nimittäin: Puutalobaby (ja kommentoijat) pohti blogissaan, että riittääkö se pelastamaan maailman, jos kierrättää bananinkuoret...Aihe jäi vaivaamaan ja kypsyteltyäni sitä mielessäni pari viikkoa, tuli mieleeni pohdiskella ääneen seuraavaa:

Jos banaaninkuorten kierrätys on ihan harrastelua - niin mikä sitten ei ole? Mikä riittäisi, että maailma pelastuisi? Kuluttajalta, kansalaiselta? Mikä olisi kansakuntana se sopiva taso? Mihin pitäisi tähdätä, jotta maailma säästyisi? Minkälaista elämää se olisi? Ja pitäisikö meidän vähentää vielä rajummin, jotta köyhempien maiden ihmiset saisivat maistaa meidän elintasoa vuorostaan?

Otetaampa selvää: maapallon biokapasiteetista riittää on 1,8 hehtaaria jokaiselle ihmiselle (tosin tämä pienenee kun maapallolaisia tulee lisää) - nykyinen kesmimääräinen maapallolaisten kulutus on 2,7 ha - mutta rikkaissa maissa mennään reilusti tämän yli, Suomessa käytetään vähän yli 6 ha/hlö (enemmän kuin monissa Euroopan maissa). Maita, joissa eletään kapasiteetin rajoissa on mm. Uzbekistan, Ghana, Peru, Intia (Koko lista: esim Wikipedia). Koska näissä maissa on myös rikkaita paljon kuluttavia ihmisiä - elämisen tason ei tarvitsis olla ihan köyhimmästä päästä, mutta ei peljon sitä suurempaakaan. Että aika paljon meidän pitäisi kulutustamme tiputtaa (tai sitten meitä pitäisi olla vähemmän, niin kaikille riittäisi enemmän...)Mutta mitähän se tarkoittaisi käytännössä?

Ehkäpä banaaninkuorien kierrätys ei ihan ole tarpeeksi - mutta mitäpä se hyödyttäisi, jos senkin jättäisi tekemättä? Ja toisaalta monin teknisin ratkaisuin resurssien kulutusta voidaan tehostaa, ja myös vähemmän teknisin ratkaisuin: vaikka ekologisempia ruuantuotantotapoja kehittämällä, ruoka kun taitaa olla isoin (isoimpia ainakin) jalanjäljen kasvattajia. Itse ehkä uskon, (joka toinen päivä ainakin) että tie maailman pelastamiseen kulkee moninaisia reittejä, hyvin hitaasti, ja kaikenlaisia toimia tarvitaan - oli ne sitten vaikka banaaninkuoret. Banaaninkuorten lisäksi joku muuttaa maalle (tähän tapaan), yhdet käy mielenosoituksissa, toiset keksii, toiset tutkii, toiset säätää lakeja ja ehkä jonain päivänä huomataan, että banaaninkuorista syntyy biodieseliä, joilla ajaa tiheästi liikennöivät taksibussit ja yksityisautoilu on kielletty, sen jälkeen kun maailman viimeisen öljylähteet... räjähti. Ehkä matkustelu on virtuaalista ja lihaa saa vain kerran kuussa kupongilla ja asutaan pienissä asunnoissa, sukupolvet yhdessä...  Pakkoa, katastrofeja ja keksintöjä - ja resurssiniukkuuden konkreettista eteentuloa tarvitaan, mutta ehkä tällainen niukempi elämä on vähän ajan kuluttua ihan arkea, taas...

Ja vielä banaaninkuorista: on niistä ihan konkreettista hyötyä kompostimullan raaka-aineina. Ja komposti, ruuan kierrättäminen takaisin ravinteiksi on tärkeää resurssienkäytön tehostamista ja ravinnekiertojen sulkemista (jos siis kompostimultaa käytettäisiin takaisin ruuan tuotannossa, näin ei vielä useinkaan ole). Ja loppujen lopuksi hämmästyttävän harva kierrättää edes banaaninkuorensa. Että ajattele sitä ja nosta itsellesi hattua seuraavan kerran biojätebussia käyttäessä - ja koska olet jo nyt niin hyvä, ehkä voisit/voisin seuraavaksi vaikka polkea kauppaan näillä hyvis-energioilla?

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti